Ensimmäisen perennatunnin jälkeen piti mennä kartoittamaan omaa pihaa. Olen ostanut taimia ja saanut niitä ystäviltä ja tuttavilta, yhdistävä tekijä tässä on kuitenkin ollut se, että en ole painanut kasvien nimiä mieleeni. Osa on toki tuttuja jo pitkän ajan takaa, mutta suurimman osan nimet olen onnellisesti unohtanut. No nyt niitä sitten opiskellaan oikein urakalla, ja myönnän, että on kyllä hauskaa saada nimiä sekä oman pihan kasveille, että kaikelle tuolla ympärillämme.
Tarhaukonhattu, Aconitum x stoerkianum on tullut pihalleni lapsuudenkodista. Kasvi on myrkyllinen, mutta kuulemma niin kitkerän makuinen, että se ei kelpaa eläimille.
Alchemilla mollis, jättipoimulehti, löytyi viimesyksyn alennuslaareista ja on tänä kesänä kasvanut hyvin.
Aquilegia vulgaris, lehtoakileija on pihalla levinnyt vähän sinne sun tänne. Se leviää siemenistä sinnekin, mihin sitä ei haluaisi. Olen ajatellut, että siirtelen niitä myöhemmin parempiin paikkoihin, mutta tänään opin, että ne kasvattavat vahvan juuren, joten akileijaa on vaikea saada pois, jos se on päässyt kunnolla asettumaan. Taidan siis olla myöhässä.
Alkukesästä kukkiva Anemone sylvestris, arovuokko innostui kukkimaan, ihan kuin olisi ajatellut, että on kuvassa edustavampi näin. Arovuokkokin on levinnyt pihalla, sillä tuuli levittää villaa muistuttavan siemenpöllähdyksen aina yhtä yllättäen. Perennatunnit jatkuvat pian, ja sitten katsotaan mitä muuta pihalta löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti