Ruukkukasvitentti lähestyy

Ruukkukasvien opiskeluun tuli pitkä tauko ja siinä välissä tentittiin leikot. On ollut ihana palata ruukkukasvien ihmeelliseen maailmaan, sillä nyt on kyllä tarjolla ihan mahdottomat valikoimat erilaisia kasveja. Tutuistakin kasveista on tullut uusia lajikkeita, joten ihmeteltävää riittää. Kävin ihmettelemässä ja opiskelemassa kasveja Plantagenissa ja Viherpajalla. Olisi kyllä tehnyt mieli ottaa kasvi jos toinenkin omaan kotiin ihmeteltäväksi, mutta meillä alkaa olla kaikki ikkunat täynnä. tosin olen suunnitellut amppeleiden tekoa, sillä ilmatilaa vielä olisi.

Rhipsalis baccifera, hiuskorallikaktus

Ihana kaktuslajitelma

Fatsia japonica 'Spiderweb', huonearalia

Pachira aquatica, kastanjasutipuu

Chrysalidocarpus lutescens, kultapalmu, kuuluu niihin päänvaivaa aiheuttaviin palmuihin, 

miten ihmeessä ne kaikki tunnistaa?

Ensimmäisen kerran näin myynnissä myös eucalyptusta-

Monstera deliciosan, jättipeikonlehden kirjavalehtinen versio.

Viherpajan käytäviltä olisi löytynyt aitoa teetä, kaakaota, ja vaikka sun mitä!

Ficus benghalensis, banianviikuna, 

oli hauska nähdä, sillä olen törmännyt siihen aikaisemmin vain jossain kirjassa. alla olevassa kuvassa on Ficus pumila, kääpiököynnösviikuna. aikaisemmin tätä on kutsuttu vesifikukseksi. Tämä yksilö oli villiintynyt Viherpajalla ja kiipeili pitkin seiniä.

Sansevieria, anopinkielien värikirjokin on valtava.

Tämä huone-esikko, Primula obconica 'Vintage', hurmasi minut täysin, sen ostin mukaani.

Työssä oppimassa

 

Aloitin siis työssä oppimisen tammikuussa Kukkatalo Kosmoksessa, Honkanummen hautasmaan portin kupeessa Vantaalla. Halusin harjoitteluun juuri Kosmokseen, koska liike on kuin oma pieni kaunis maailma. Nyt kun palasin taas pariksi viikoksi harjoittelemaan, niin pääsette tekin kurkistamaan muutaman tunnelmakuvan kautta Kosmokseen. Eikös olekin somaa!

Värioppia ja kukkatatska

Niin siinä hujahti kaksi päivää väriopin teorian ja käytännön parissa. Jokainen sai tänään erilaisen tehtävän ja nyt ei tosiaan päässyt toimimaan sillä omalla mukavuusalueella omien lempparivärien parissa, vaan vastassa saattoi olla mitä vain. Minun tehtäväni oli tehdä työ noudattaen yleisharmoniaa. Helpointa se oli mielestäni tehdä pastellisävyisenä, toki myös tarjolla olevat kukat ohjasi vähän tähän suuntaan. Työhön meni yllättävän paljon kukkia, joten ajatukseni käyttää hallitsevana värinä  vaaleanpunaista hävisi matkalla kohti reunoja, koska sitä sopivaa vaaleanpunaisen sävyä ei enää löytynyt. Muoto hieman kärsi, kun siirsin työn omaan astiaan. Ei ihan istu tuo hempeys meidän olohuoneeseen, mutta siinä se nyt tönöttää. Ja työtä oli hurjan kiva tehdä, ja nähdä muiden valmiit työt myös. Koskaan aikaisemmin meidän ryhmämme ei ole tehnyt niin monipuolisia töitä.

 

 Pääsimme kokeilemaan myös kukkatatuoinnin tekoa. Sitä voisi käyttää korun tapaan juhlissa tai voisihan se ilahduttaa ihan arkenakin. Mutta oli kyllä kivaa, vähän iski inspiraatio työtä tehdessä, ja teinkin sitten sarjamaisen työn. Olisin toteuttanut tuon pääosan hieman erimuotoisena jos olisin työn suunnitellut tekeväni näin. 

Istutuspuuhista kukkakouluun

Koulussa päästiin ensimmäisen kerran pulaamaan mullan kanssa. Kylvettiin yrttejä ja salaattia, niitä voi sitten joskus päästä koulun myymälästä ostamaan.  Istutus meni sitten omaan piikkiin, otimme näet pelargonin pistokkaita juurtumaan. Toiveissa on, että ensi kesänä minulla on hieman monipuolisempi pelargonikokoelma terassilla ilahduttamassa.

Koulun jälkeen vuorossa oli ystävänpäivän kukkakoulu Järvenpään kukkatalossa. Tässä mä nyt aamukahvilla ihmettelen mitä tuli tehtyä. Oli kyllä kiva tapa viettää iltaa. Jokainen sai tehdä materiaaleista työn omalla tyylillään, vaikka mallitkin oli. Minun makuun mallit oli vähän liian makeita, joten päädyin hieman maanläheisempään väriskaalaan. Kympidikimpun tukimansetti on väsätty itse pahvista, rautalangasta ja värjätystä sisalkuidusta ihan kuuma- ja kylmäliimaa apuna käyttäen.  Nyt olisi kuitenkin koulupäivä edessä, sommittelua ja värioppia.

Onnellinen opintoretkeilijä

Vietimme mahtavan koulupäivän Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Olispa mukava oppimisympäristö useamminkin.

 

Theobroma cacao, kaakaopuu

 

 

Vielä on vähän matkaa kaakaokupilliseen.

 

 

Eniten yllätyin siitä, että niin moni Saintpaulia on uhanalainen. Olen pitänyt niitä vähän tylsinä kasveina.

 

 

Kasveista löytyi myös ihania pintoja! Näkemistä olisi riittänyt kyllä moneksi päiväksi.

 

 

Coelogyne cristata, lumikuningatar

  

 

Lummehuone näytti tyhjältä, jättiläislumme oli vielä talvilomalla ;)

 

 

Kiertelin hetken myös pihalla, Magnolia x loebneri, tarhamagnolia lupailee kevättä. Pian uudestaan! 

Rutiinia surusidontaan ja asetelman alkeita

Teimme ensimmäisen surulaitteen syksyllä ja nyt palattiin surulaitteen pariin. Huomattavasti helpommalta se tuntuu kuin surukimppu. Ensimmäisenä päivänä tehtiin surulaitetta vaihe vaiheelta opettajan näyttäessä mallia. Kukkien valinta tuotti minulle taas tuskaa. Valitsin ensin leijonankidan, kirjavia neilikoita ja yksivärisiä oksaneilikoita. Mutta leijonankita näytti niin nuppuiselta, että päätin vaihtaa sen, ja siitähän se ruletti sitten lähti. Kirjavan neilikan kaveriksi oli haastavaa löytää sopivia kukkia, sillä kokonaisuudesta uhkasi tulla liian levoton. Lopulta päädyin vaalenapunaisiin ruusuihin, mutta vähän väärää sävyä ne kyllä oli, ja aika loppui kesken joten pientä loppusäätöä vaille työ jäi.

  

Toinen päivä aloitettiin vaihtamalla surulaitteet ja tehtiin uusi, pääasiassa samoista matskuista kuin saamassamme laitteessa oli.   Tällä tavoin surulaite valmistui huomattavasti nopeammin, kun ei tarvinnut materiaalin kanssa vääntää, vaan raamit työlle oli selvillä. Harjoittelimme myös surulaitteen pakkauksen, ei näytä kovin kauniilta, mutta tarkoitus onkin vaan suojata laitetta kuljetuksen aikana.

 

 

 

 

 

Surulaitteet vaihdettiin vielä kertaalleen ja  sitten teimme ensimmäisen pitkänomaisen asetelman. Tuntui hankalalta, kun työn olisi pitänyt olla kapea ja sain pullukoita ruusuja. Mutta tykkäsin silti tästä tavasta, sillä itse helposti valitsen tietyn tyylisiä ja värisiä kukkia, ja oikeasti pitäisi opetella tekemään kaunis työ muistakin matskuista kuin niistä omista lemppareista. Huomasin myös, että kun työskentely eteni hitaasti, niin yritin kiriä jättämällä tauot pitämättä. Se ei vaan toimi,  päivän lopuksi oli kyllä tosi väsynyt. 

Opiskelukriisi

Opiskelu on vienyt ajan aika tehokkaasti.  Opiskelun lomassa tulee pohdittua melko isojakin asioita, ja kun opiskelussa on saavutettu se vaihe, että kaikki ei ole niin huikeeta,  mahtavaa, ihanaa, vaan välillä ihan arkista puurtamista, niin siinä voi pukata pientä kriisiä.  Minulla ei ole vielä mitään selvää ajatusta siitä, mitä teen opintojen jälkeen, vaan kaikki ovet on avoinna. Palaanko entiseen vai lähdenkö kohti jotain ihan uutta. Minulla on työpaikka odottamassa, joten mitään hätää tässä ei ole. Haaveilen siitä, että voisin jollain tapaa yhdistää vanhaa ja uutta, mutta onneksi minulla on aikaa miettiä. Kuitenkin, kun tahkoaa surukimpun parissa, purkaen ja taas uudelleen tehden useamman tunnin, eikä lopputulos silti ole häävi, iskee mieleen ajatus, että onko tässä mitään mieltä. Mutta sitähän se oppiminen on, välillä tuskaakin.

 

Surukimpun kanssa tahkoamisen jälkeen meillä oli kaksi päivää ruotsia. Opettajana meillä oli ihana floristi Barbro Lindroos Porvoon kukkatalosta. En ole koskaan oikein kieliä osannut, mutta olen halunnut oppia ruotsia, tämä ei siis ollut pakkoruotsia, vaan ihan lystiä hommaa, vaikka pää tyhjenikin, kun piti jotain sanoa. 

 

Ruotsin opiskelun lomassa tehtiin kimppuja, pahin kimppukriisi alkoi hellittää. Haasteita ei ole tuottanut siis vain surukimppu, vaan muutenkin tuntuu, että ei vielä mitään osaa.

 

 

Leikkokasvitentti oli ja meni, mutta ruukkukasvien opiskelu on vielä vaiheessa. Piti ostaa taas yksi kasvi lisää kotiin tutkittavaksi, Ferocactus latispinus, rautakaktus. 

 

Kotona tein pitkästä aikaa leipää, nam. Ja kummitytölle tein hupsun asetelman synttärikukaksi. Forsythiaa, eli onnenpensasta, värjättyä Santini krysanteemia (kun en muuta pientä kukkaa kukkakauppakierrokseltani löytänyt) ja Green trick neilikkaa ja annos tekemisen riemua.