Kukkien valinta on minulle jotenkin hurjan vaikeaa, ihanaa mutta vaikeaa. Kukkapaljouden edessä, kun mielessä ei ole mielikuvaa siitä, mitä pitäisi tehdä, meinaa iskeä paniikki. En löydä mitään. Onneksi kukkia voi vaihtaa ja hakea lisää, sillä työn edetessä alkaa nähdä, että asetelma/kimppu tarvitsee jotain, vaikeampi on sitten hahmottaa mitä se on.
Innostuin asetelman teosta niin, että kotona oli ihan pakko jatkaa, ja tehdä pihan kukista miniasetelmat, joissa käytin kyllä taiteilijan vapauttani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti